Onko kuolema kirosana?

Ajatusrinki-blogiteksti-kuolema-lahden-taidemuseo-filosofia-filosofiatoiminta

Taustalla Suomen diakoniaopiston Lasse Kantolan ohjaaman Theatrum Olgan Taiteessa oppimisen prosessin yhteydessä Sonja Siikasen ottamat valokuvat.

Tänään avautuu Lahden taidemuseossa näyttely A la muerte con una sonrisa – Hymyilevä Kuolema. Näyttelyssä on esillä valikoima kuolemateemaisia julisteita Museo Mexicano del Diseñosta (MUMEDI), Mexico Citystä. Julisteet ovat vuotuisen kansainvälisen julistekatselmuksen satoa. Lisäksi esillä on useiden kotimaisten nykytaiteilijoiden ja Hugo Simbergin teoksia.

Voiko kuolemalle nauraa?

Näyttelyn teosten äärellä voi pohtia, saako kuolemalle nauraa tai ainakin hymyillä.

Länsimaissa ihmisten kuolema on siivottu pois näkyvistä. Jos oma ammatti ei liity terveydenhoito- tai hoiva-alaan, voi olla ettei monikaan meistä ole nähnyt kuolemaa tai kuollutta muualla kuin mediassa. Eläinten kuolema sen sijaan näyttäytyy avoimemmin: metsäpolun laidalla lepää kuollut hiiri, autotien vieressä viruu supikoira. Peruskaupan kylmätiskilläkin lojuu kehoja ties miten montaa eri sorttia. Eläinten kuolema tuskin naurattaa, mutta syvää surua tai yöunen menettämistä se ei useimmissa aiheuta.

Kuolema on vakava asia etenkin silloin, kun se uhkaa itseä tai koskettaa jotakin itselle läheistä henkilöä: omaa lasta, vanhempaa, ystävää tai puolisoa. Myös oman lemmikin kuolema voi tuottaa vaikeita tunteita.

Voisiko kuitenkin olla mahdollista sallia kuoleman äärellä tilaa kaikenlaisille tunteille?

Ajatusrinki-blogiteksti-kuolema-lahden-taidemuseo-tapani-kokko

Kuvassa yksityiskohtia Tapani Kokon veistoskulkueesta.

Kuka pelkää viikatemiestä?

Kuolema on monista rumaa, pelottavaa ja vastustettavaa. Toisaalta se voi olla myös hartaasti odotettu hetki. Heille, jotka uskovat kuolemanjälkeiseen elämään ja näkevät sen ovena uuteen, kuolema voi olla kiehtovaa ja kaunistakin. Niille, joiden ajattelussa kuoleman takana odottaa tuomio, rajan yli siirtymiseen voi kuitenkin liittyä suurta epävarmuutta ja huolta omasta ja muiden ihmisten tuonpuoleisesta kohtalosta. Toisten ajattelussa kuolema on yksilöllisen elämän päätepiste. Nollatila. Joillekin kuolema voi tuoda huojennuksen, jos päivät ennen kuolemaa ovat olleet kivuliaita, yksinäisiä tai ahdistavia.

Se saako kuolemaa haluta ja etenkin, voiko kuolemaa edesauttaa, ovat aiheita, joita pohditaan paljon eutanasiakysymyksen yhtedessä. Kysymykseen vastaaminen on osoittautunut haastavaksi. Näkemyksiä esiintyy puolesta, vastaan ja siltä väliltä.

Kuoleman esilläpitäminen ja siitä sekä siihen liittyvistä tunteista puhuminen rakentavalla tavalla voi helpottaa kuoleman kohtaamista. Joskus huumorikin voi auttaa. ”Elämästä ei selviä hengissä” on monille tuttu sananparsi. Se, että elämä on rajallinen, voi myös korostaa sen arvoa.

Mitä kuolema on?

Näyttelyn avajaisissa eilen Lahdessa puhunut MUMEDIn johtaja Alvaro Rego kertoi kuolleensa sairaalassa kolmesti ja kokeneensa, että kuoleman tuolla puolella odottaa jotakin kaunista. Vastaavan kokemuksen olen kuullut myös eräältä läheiseltäni.

Minulle kuolema on toistaiseksi säilyttänyt verhotut kasvonsa: en ole juurikaan nähnyt kuolemaa, saati kuollut. Ruumishuoneella erään poismenneen ääressä ja hänen avonaisiin silmiinsä katsoessani vaikutti minusta vahvasti siltä, että ”ketään ei ollut enää kotona”. Keho oli läsnä, mutta se jokin puuttui. Mietin mikä se jokin on ja onko se yhä jossakin.

Eläville kuolema voi olla kirosana, mutta kuolleelle kuolemaa ei ole

Jos elämää kuoleman jälkeen on, kuolemaa kaiken päätepisteenä ei ole – on vaan elämää eri paikoissa/muodoissa (hengellis/henkiset näkökulmat). Jos taas kuolema lyö pisteen ihmisen tarinalle, ei kuollut itse tiedä siitä enää mitään (sekulaari /materialistinen näkökulma).

Kuolema on elävien käyttämä sana, jossa kaikuvat kaipaus, ikävä, luopumisen tuska, kenties rakkauskin. Kuolema on rakkaan ihmisen läsnäolon tyhjiö. Kipu ja kyyneleet. Mutta kuolemaan kytkeytyy vahvasti myös toivo. Elämä voi kantaa menetysten jälkeenkin.

Artikkelin kuvat: Elise Liikala

Ajatusrinki järjestetään kevään aikana A la muerte con una sonrisa – Hymyilevä Kuolema -näyttelyn yhteydessä. Tarkempi ajankohta ja lisätietoa tapahtumasta julkaistaan Ajatusringin sivulla maaliskuussa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s