Kysymykset eivät lopu

Ajatusrinki-blogiteksti-seniorien-filosofia-filosofiatoiminta

Pöydän ääressä istuu ryppyotsaista väkeä, mutta keskustelun lomassa suut ja silmät hymyilevät. Senioreiden Ajatusrinki-filosofointiryhmien osallistujille kertyneisiin vuosiin mahtuu rutkasti elämänkokemusta ja viisautta, josta voi ammentaa muillekin. Vanhin osallistuja on 93-vuotias ja muut tulevat hyvää vauhtia perässä. Keskustelunaiheet käsittelevät muun muassa hyvän elämän ehtoja, totuutta ja kuolemaa. Kysymyksille, epävarmuudelle ja ihmettelylle on tilaa siinä missä valmiille vastauksillekin.

Kysymykset eivät lopu, vaikka ikää karttuu. Elinikäinen oppiminen innostaa monia ikäihmisiä, vaikka kouluajoista on kulunut kymmeniä vuosia. Eniten senioreita kiinnostavat heidän oman kertomansa mukaan filosofiset teemat, jotka liittyvät hyvään elämään, yksilöön ja olemassaoloon sekä totuuteen. Teologisista ja uskonnonfilosofisista aiheista eniten mietityttävät Jumalan olemassaolo ja olemus sekä henkilökohtaiseen uskoon liittyvät aiheet.

Senioriryhmien tapaamiset ovat kestäneet kerrallaan tunnin verran. Toimintaan on tutustunut vuosien varrella kolmisenkymmentä yli 60-vuotiasta. Osa kävijöistä on osallistunut kerran, toiset ovat käyneet ryhmässä säännöllisesti vuosia. Pääsääntöisesti ryhmien koko on ollut maksimissaan kuusi henkilöä.

Filosofointia kuntoon katsomatta

Fyysinen kunto ei ole ollut este mukanaololle, kunhan osallistujat ovat kyenneet saapumaan paikalle yhteistiloihin esimerkiksi rollaattorin tai pyörätuolin kanssa. Suurin osa osallistujista on kommunikoinut ryhmässä itsenäisesti, mutta puheviestinnän tukena on käytetty joskus myös omaa avustajaa, kirjaintaulua sekä puhesyntetisaattoria. Laaja-alaisesti erilaisia aihealueita koskettelevat filosofiset keskustelut on järjestetty rakennuksissa, joihin senioreiden on ollut helppo saapua. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että yhdistykset ovat tarjonneet kerhotiloja käyttöön palvelu- tai senioritaloista, joissa osallistujat asuvat.

Ajatusringissä toiminta rakentuu neljän seikan varaan, jotka ovat toiminnan Filosofiaa lapsille ja yhteisöille -taustamenetelmän (P4C) peruspilarit:
1. yhdessä ajatteleminen,
2. välittävä ja toiset huomioon ottava ajattelu,
3. kriittinen ajattelu,
4. luova ajattelu.

Ajatusrinki-filosofointiryhmissä keskustelunaiheena on joka kerralla jokin osallistujia itseään askarruttava filosofinen kysymys. Kysymys saa kimmokkeensa taide-elämyksestä, joka voi olla esimerkiksi maalaus, runo, performanssi tai musiikkikappale. Taide virittää keskusteluun, rajaamatta kuitenkaan sen suuntaa.

Filosofoinnin hyödyllisyys senioreiden näkökulmasta

Kartoitin Helsingin yliopiston teologiselle tiedekunnalle keväällä 2017 palauttamassani kandidaatintutkielmassani toiminnan hyötyjä senioreiden näkökulmasta. Tarkastelun kohteena olivat seniorien kokemukset osallistumisesta Ajatusrinki-filosofointiryhmiin. Koska senioreiden parissa tehtyä vastaavaa tutkimusta näyttää olevan vielä erittäin vähän, lähestyin aihetta lasten ja nuorten filosofiatoiminnan tutkimuskirjallisuuden avulla, mikä oli perusteltua siksikin, että ohjaamani taidelähtöinen filosofointi pohjautuu P4C-menetelmään. Halusin vertailla, ovatko toiminnan hyödyt iästä riippumatta samansuuntaisia. Lisäksi tein yhteenvetoa siitä, millaiset filosofiset ja teologiset kysymykset tuntuvat senioreiden mielestä kaikista kiinnostavimmilta, ja selvitin, kokevatko seniorit filosofointitoiminnan auttavan heitä näiden kiperien kysymysten käsittelyssä. Aineisto perustuu kuuden seniorin vastauksiin.

Keräämäni aineiston perusteella yhteinen filosofointi voi edistää myös seniorien kognitiivista ja non-kognitiivista hyvinvointia. Hyötyjä oli tunnistettavissa kolmella tasolla: filosofointi ryhmässä
1. herättää ajatuksia ja uusia näkökulmia (kognitiiviset ajattelutaidot),
2. mahdollistaa ajatusten jakamisen muiden kanssa (vuorovaikutustaidot) ja
3. tarjoaa mahdollisuuden omien ajatusten ja tunteiden työstämiselle (tunnetaidot).

Keskustelua muustakin kuin sairauksista

Eräs senioriosallistuja sanoi minulle kerran, että ryhmässä käyminen on mukavaa, sillä siellä voi puhua muustakin kuin sairauksista. Ilmeisesti senioritalon kahvipöydässä vaihdetaan melko usein kuulumiset kehon kolotuksista, nikamien nyrjähdyksistä ja viimeisimmistä lääkemääräyksistä.

Filosofointitoimintaan osallistuneiden senioreiden mukaan filosofointi on vaikuttanut heidän ajatteluunsa joko herättämällä uusia ajatuksia tai laittamalla omia ajatuksia liikkeelle. Eräs osallistuja raportoi, että ryhmässä ihmisten ajattelun erilaisuus oli tullut esille uudella tavalla. Se oli hänestä erityisen mielenkiintoista. Muiden senioreiden kanssa pohdiskelu oli kaikille tärkeää. Erään osallistujan mukaan toiminnan mukavimpia anteja oli ”…kuunnella muiden näkökulmia, joita ei itse ole oivaltanut tai tullut ajatelleeksi.” Yksi osallistuja totesi: ”…luulen, että nämä kysymykset herättää jotain uutta minussa. Elämä on arvoitus.”

Ajatteleminen yhdessä on tärkeää

Monelle osallistujista filosofointi ryhmässä tarjosi paikan tutkailla ajatuksia ja jäsentää itselle tärkeitä kysymyksiä: ”…kun on aikaa ajatella, on tietenkin herännyt kaikenlaisia kysymyksiä” ja ”[k]un samaa kysymystä käsitellään useista näkökulmista, ne voivat johtaa ristiriitaisiin päätelmiin. Jos näiden perusteella pitää tehdä ratkaisuja, on vain viileän neutraalisti tutkittava asian hyvät ja huonot puolet. Ajatusringin tapainen käsittelytapa saattaisi auttaa tuloksiin pääsemisessä.” Joillekin senioreille filosofiaryhmässä käyminen oli tuonut vastauksia heille itselleen tärkeisiin kysymyksiin, mutta osalle ryhmä on kenties pikemminkin paikka, jossa voi tarkastella ja ihmetellä elämän suuria kysymyksiä. Filosofoidessa kyseleminen onkin usein vastauksia tärkeämpää.

Hyvä elämä, kuolema ja totuus puhuttavat

Ryhmissä onkin käsitelty kysymyksiä, jotka koskettelevat hyvin erilaisia elämänalueita ja aiheita. Mielenkiintoisimpina ryhmässä käsiteltyinä kysymyksinä selvitykseen osallistuneet pitivät niitä, jotka koskettivat omaan elämään ja tulevaisuuteen vaikuttamisen mahdollisuuksia, totuutta sekä vaikeita tunteita tai kokemuksia ja niistä selviämistä. Kiinnostaviksi aiheiksi mainittiin lisäksi ihmisten yhteiseloon sekä onnellisuuteen ja sen tavoitteluun liittyvät kysymykset.

Yleisteemoiksi jäsennettyinä senioreita mietityttivät erityisen paljon vaikutusmahdollisuudet omaan elämään ja tulevaisuuteen sekä kuolema. Taulukkoon 1 olen ryhmitellyt vastaajia henkilökohtaisesti eniten kiinnostaneet filosofiset aiheistot pääluokiksi, yläluokiksi ja alaluokiksi. Luokitteluyksikkönä on aiheiden sisältö ja sisältökategoriana yleinen filosofia.

TAULUKKO 1. Kiinnostavimmiksi raportoidut sisältöalueet kategoriassa filosofiset kysymykset.

Ajatusrinki-senioreiden-filosofiakahvila-taulukko-kiinnostavimmat-aiheet1

Oman todellisuuskäsityksensä ja kokemuksensa pohjalta kukin saa osallistua keskustelunaiheiden ehdottamiseen, valintaan ja ajatusten jakamiseen itselleen sopivalla tavalla. Ajatusrinki-filosofiaryhmissä onkin käsitelty myös uskonnonfilosofisia kysymyksiä. Virallisesti toiminta on uskonnollisesti sitoutumatonta, mutta osallistujien omat kysymykset, katsomukset ja uskonnollisiin opinkappaleisiin tai henkis-hengellisiin kokemuksiin liittyvät perustelut tulevat toisinaan esille.

Senioreita mietityttivät Jumalan olemassaoloon ja Jumalan olemukseen liittyvät uskonnonfilosofiset aiheet sekä henkilökohtaiseen uskoon ja pelastukseen kytkeytyvät teemat. Teologisista aiheista vastaajia mietityttivät lisäksi Jumalan huolenpitoon liittyvät kysymykset: rakastaako Jumala, tunteeko Jumala ihmisen ja vastaako Jumala ihmiselle?

Taulukkoon 2 olen ryhmitellyt nämä senioreita henkilökohtaisesti eniten kiinnostaneet teologiset ja uskonnonfilosofiset aiheistot pääluokiksi, yläluokiksi ja alaluokiksi. Luokitteluyksikkönä on aiheiden sisältö ja sisältökategoriana uskonnolliset aiheet.

TAULUKKO 2. Kiinnostavimmiksi raportoidut sisältöalueet kategoriassa teologiset ja uskonnonfilosofiset kysymykset.

Ajatusrinki-senioreiden-filosofiakahvila-taulukko-kiinnostavimmat-aiheet2

Vuorovaikutuksessa työstetään tunteita

Filosofiatoiminnan merkitys vuorovaikutukselle oli aineiston perusteella joidenkin vastaajien kohdalla erittäin selkeästi havaittavissa. Filosofoidessa pääsi tutustumaan lähellä asuviin henkilöihin ja omiin naapureihin. Filosofiaryhmässä käyminen ja ajattelu yhdessä koettiin yleensä myönteisenä antina, vaikka erilaiset näkemykset ja tapa olla vuorovaikutuksessa aiheuttivat toisinaan myös joissakin osallistujissa hämmennystä.

Hyvin toimiva ryhmädynamiikka tarjosi puitteet itseilmaisun vahvistumiselle. Omien ajatusten sanottaminen muiden kuullen oli joillekin vastaajille asia, jota saattoi harjoitella ryhmässä. Turvallisena koettu ryhmä tarjosi eräälle osallistujalle puitteet, joissa hän koki voittavan ujoutensa. Hän kuvasi toiminnan aikana ajatustensa ilmaisemisen muuttuneen kyseisessä ryhmässä helpommaksi: ”Olin aluksi ujo enkä puhunut, mutta vähitellen aloin ilmaista itseäni suullisesti ja huomasin, että tulin hyväksytyksi.” Hänelle ryhmä oli ”viikon odotetuin tunti.”

Itseilmaisuun ja vuorovaikutukseen kytkeytyi useilla muillakin vastaajilla erilaisia tunteita. Eräässä toisen ryhmäkokoonpanon osallistujassa ryhmä herätti myös vaikeita tunteita. Hän koki vihastuneena, etteivät kaikki ryhmän jäsenet hänen näkemyksensä mukaan toimineet ja keskustelleet muita arvostavalla tavalla. Hänen mukaansa filosofiaryhmä tarjosi kuitenkin tilaisuuden opetella vihastumisen hallintaa ja oman näkemyksen sanomista ääneen.

Senioreiden filosofointiryhmien tulevaisuus

Erilaisten äänten saattaminen kuuluville ja itsensä ilmaiseminen toisia kunnioittavalla tavalla rikastavat kaikkia osallistujia. Koska filosofointi mahdollistaa erilaisten ihmisten kohtaamisen ja syventymisen muiden näkemyksiin, voi toiminta laajentuessaan lisätä yhteiskunnassamme erilaisuuden ymmärtämistä, luoda yhteisöllisyyttä, auttaa ehkäisemään yksinäisyyttä ja tuoda hyvinvointia tarjoamalla areenan ajatusten vaihtoon ja sosiaaliseen aktivoitumiseen ”luoda yhteisöllisyyttä”

Näin siksi, että uudessa loppuvirkkeessä on käytössä vahvistaa-verbi. (Pyrin välttämään toistoa.) –>. Filosofiaryhmässä on mahdollista solmia uusia ihmissuhteita ja syventää jo olemassa olevia. Syvällisiin keskusteluihin ja kontaktin luomiseen kannustava toimintamuoto auttaakin parhaimmillaan erillisyyden kokemuksen vähentämisessä ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa.

Senioreiden raportoimien hyötyjen ja aikaisemman lasten parissa tehdyn tutkimuksen valossa filosofointitoiminnan laajentamiselle olisi mielestäni perusteita. P4C-filosofoinnilla voi olla myönteisiä vaikutuksia yhä useampien senioreiden elämässä, mikäli toiminta tavoittaa heidät esimerkiksi sairaaloissa, palvelu- ja senioritaloissa sekä erilaisten yhdistysten järjestämänä tai tukemana toimintamuotona.

Filosofointitoiminnalla olisi antinsa myös ammatillisen hoivatyön kehittämisessä. Seniori-ikäisille tärkeiden kysymysten selvittäminen laajemmin voisi tarjota erilaisille alan toimijoille tietoa ja sitä kautta parempia edellytyksiä kehittää kohderyhmää kiinnostavien erityiskysymysten käsittelyyn soveltuvia tuki- ja virkistysmuotoja. Ymmärrys senioreille tärkeistä filosofisista ja teologisista kysymyksistä saattaisi kenties myös vahvistaa senioreiden ja muun muassa heidän parissaan työskentelevien hoiva- ja sosiaalialan ammattilaisten vuorovaikutusta suuntaamalla keskustelunaiheita senioreille merkityksellisiin teemoihin. Ajattelua ja sosiaalista vuorovaikutusta aktivoivien filosofiaryhmien soveltuvuutta yhtenä muistisairauksien ennaltaehkäisyn tukimuotona tai sen hyötyjä muistisairauksien varhaisessa hoidossa kannattaisi myös kartoittaa.

Filosofia osana merkityksellistä elämää

Filosofointi on filosofian harjoittamista. Filosofia merkitsee alkuperäiskielessä kreikassa sananmukaisesti viisauden rakastamista tai sen ystävyyttä. Filosofiaryhmässä käsitellään ajatuksia, joilla kurottaudutaan kohti viisasta elämää. Keskustelun aiheet ja teemat muodostuvat osallistujia erityisesti askarruttavista kysymyksistä, jotka ovat heille merkityksellisiä. Merkityksellisten kysymysten äärelle pysähtyminen toisten kanssa tarjoaa mahdollisuuden merkityksen kokemisen jakamiseen.

Filosofointiryhmässä osallistujien merkitykselliseksi kokemille kysymyksille, ajatuksille ja niihin liittyville kokemuksille annetaan tilaa ja niihin suhtaudutaan arvostavasti.

Ryhmässä on tilaisuus tarkastella aiheita, jotka ovat kiperiä ja herkkiäkin, silloin kun ilmapiiri ryhmässä on turvallinen. Filosofiaryhmässä voi huomata, että ikään, kulttuuritaustaan tai ulkomuotoon katsomatta pohdiskelemme usein samoja kysymyksiä. Eivätkä kysymykset lopu, hyvistä vastauksista huolimatta.

Pidempi versio jutusta on luettavissa Niin&Näin -lehdessä 3/2017


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s