Taide on silta ja viiva on viesti

Ajatuksia taiteen syntysijoista ja pohdintaa taiteen olemuksesta niillekin, jotka eivät ole varmoja pitävätkö taiteesta vai eivät.

Ajatusrinki-blogi-Doesburg-taideTaide syntyy kokijassa. Se, mikä on kullekin taidetta vaihtelee. Toiselle arkille maalattu viiva voi puhua paljon. Toiselle viiva ei viesti erityisemmin mitään. Musiikissa, kirjallisuudessa ja tanssi-, tuoksu- tai liiketaiteessa meitä kiehtovat yksilöinä eri asiat, vivahteet, viestit ja värit. Joitakuita ”taide” ei ehkä innosta juurikaan. Ainakaan silloin jos taide-sanan käsitetään viittaavan vain gallerioissa ja ”korkeakulttuurin” tiloissa esillä pidettävään ja näytettäviin teoksiin.

”Art can be anything that you want it to be. It’s not the art, it’s how you respond to it that makes it art”.

(Taide voi olla mitä tahansa haluat sen olevan. Kyse ei ole niinkään taiteesta, vaan siitä, miten reagoit siihen.) – filosofointiin osallistunut 9-vuotias Gallions Primary Schoolissa

Ajatusringissä taiteen synnyttämiä assosiaatioita ja niistä kumpuavia teemoja tulkitaan yhteisesti. Itse teos siirtyy usein syrjään, kun sukelletaan kysymykseen, joka käsittelee mitä erilaisempia aiheita maan ja avaruuden väliltä. Usein kuitenkin ennen varsinaista filosofista keskustelua vaihdetaan hetki ajatuksia kyseisellä tapaamiskerralla inspiraationa olevasta teoksesta. Taideteoksen katsomisen- tai kokemisentapa saa uusia ulottuvuuksia, kun kuulee ryhmässä mitä erilaisempia näkökulmia ja tunteita, joita teokseen yhdistyy. Teoksen sytyttämät assosiaatiot kantavat lisäksi filosofista keskustelua ja jatkavat elämäänsä osallistujissa tapaamisen jälkeenkin.

Luova tekijä ja luova kokija

Mielestäni taiteeksi voidaan kutsua esimerkiksi jotakin sellaista tietoisen olennon luomaa jälkeä ympäristössään, jolla olento on halunnut ilmaista itseään. Taide on siis paitsi luovuuden myös älyn ja ajattelun ilmaus. Taidetta ei ole viiva paperin pinnalla, vaan viesti viivan takana. Taide luo yhteyttä tekijän ja kokijan välille. Taide on silta, jolla ajatukset kulkevat.   Kirjoitettu taide puhuu eri kieltä ja välinein kuin kuvalliseen viestiin, ääniin, tuoksuihin tai liikkeisiin perustuva taide. Kaikki taiteenmuodot ovat kuitenkin sisällöllisiä ja kyky viestiä on niille yhteistä. Taideteokset ovat tekijänsä luomia, pysäytettyjä ajan ja ajatuksen hetkiä vangittuina omintakeiseen muotoon. Jotta vangittu hetki vapautuisi, täytyy taide elää ja kokea sen vastaanottajassa. Taide itsessään ilman kokijaa ei ole mitään.

Koska taideteoksen tulkinta on yksilöllisen luovan prosessin tulos, ei esilläpidetyssä taiteessa luovuus rajoitu vain sen tekijään. Mielestäni voidaankin ajatella, että oikeastaan taiteen tekijä ja kokija luovat teoksen yhdessä. Teoksella on yhtä monta elämää kuin sillä on kokijaa. Teos on jokaiselle kokijalle erilainen.

Taiteen tulkinta ei myöskään ehdottomasti vaadi erityistä koulutusta tai tiettyä ikää. Kulttuurin- ja historiantuntemus voi auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään teokseen kätkettyjä viestejä ja vivahteita, mutta taidetta voi tulkita kukin myös omista lähtökohdistaan käsin. Kun teoksesta löytää jotakin, mikä herättää ajatuksen, on tullut taiteen koskettamaksi.

TILAISUUS TAIDELÄHTÖISEEN FILOSOFOINTIIN KIASMASSA: Ajatusrinki nykytaiteen museo Kiasmassa 25.1. Vapaa pääsy. Lippusi voit lunastaa Kiasman sivuilta.

Teos tekstin yllä on tanskalaisen Theo van Doesburgin (1883-1931) teos Lehmä. Theo pyrki ilmaisemaan abstraktiolla/yksinkertaistetuilla muodoilla taiteen henkisempää ulottuvuutta arkisen ja realistisemman maalaustyylin sijasta.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s