Voiko häpeästä löytää hilpeyden aiheen?

Olen lähiaikoina pohtinut itse kokemaani häpeää ja häpeää yleisesti. Eriasteinen häpeän kokemus on tuttua jokaiselle. Häpeä syntyy jo lapsuudessa ja sitä koetaan monenlaisissa tilanteissa. Sen lisäksi, että voimme itse kokea häpeää, saatamme tuntea myötähäpeää, kun joku toinen näyttää erilaiselta tai tekee meidän mielestämme jotakin hävettävää eli sellaista, josta meidän mielestämme ”ansaitsisi hävetä.” Tässä tekstissä pohdin muun muassa sitä, miksi me koemme häpeää ja myös tietoisesti tartutamme sitä toisiin.

Ajatusrinki-blogi-kalaHäpeään voi tunteena liittyä kokemus torjutuksi tulemisesta. Häpeään liittyy myös usein tunne siitä, että on toisten arvioitavana, jolloin toiset asettuvat yläpuolelle tuomareiksi. Häpeän tilassa on vaikea olla muiden ihmisten katseiden kohteena, sillä silloin pelkää kohtaavansa toisten katseissa negatiivisia tunteita, kuten ylemmyydentuntoa, vihaa tai halveksuntaa.

Myötähäpeän tilassa saatetaan puolestaan hävetä esimerkiksi ihmistä, jonka kanssa on muiden ihmisten seurassa (puolisoa, lasta, vanhempaa, ystävää). Aina häpeää ei välttämättä ilmaista itselle tärkeälle henkilölle, vaikka häpeän kokemus saattaa olla vahvakin. Häpeä voi syntyä jostakin melko pienestäkin asiasta, kuten siitä ettei toinen ole pukeutunut tilanteeseen sopivalla tavalla tai toisen käytös poikkeaa tilanteen normeista. Tällöin taustalla on nähdäkseni pelko siitä, että tulee itsekin tuomituksi toisen rinnalla. Myötähäpeän tunne voi syntyä myös silloin, kun pelkää satuttuvansa itse, kun itselle tärkeä ihminen on uhkassa joutua mahdollisen torjunnan tai naurunalaisuuden kohteeksi. Häpeä nousee meissä siis usein jo ennakkoon, vaikka torjuntaa ei vielä olisi tapahtunut. Virittäydymme ja häpeämme valmiiksi.

 

Hyötyä häpeästä?

Opetamme tehokkaasti toisiamme häpeämään. Etenkin lapsena monet ovat saaneet kuulla koulussa tai kotonaan käskyn: ”Häpeä!” tai kysymyksen: ”Etkö lainkaan häpeä?!” Aikuisia harvemmin kehotetaan suoranaisesti häpeämään, mutta vastaava viesti voidaan välittää eri tavoin. Toista ihmistä voidaan esimerkiksi katsoa kieroon tai häntä voidaan vältellä. Elekieli toimii häpeän synnyttämisessä usein yhtä tehokkaasti kuin puhe. Sen sijaan, että häpeää pyrittäisiin aiheuttamaan ihmisille, joita ei arvosta, monet pyrkivät tietoisesti aiheuttamaan häpeää myös rakkailleen – kuten lapsille tai puolisolle. Koska toimimme tällä tavalla, meidän täytyy ajattella, että häpeään liittyy jotakin arvostettavaa ja hyvääkin.

 

Mitä ihmeen hyötyä ajattelemme siis häpeästä olevan? Itse keksin pari eri syytä (syitä on varmasti useampia)

  1. Häpeää käytetään kasvatuskeinona. Tällaisessa ajattelussa ilmaisu ”Häpeä!” on verrattavissa ilmaisuun ”Tuo oli väärin tehty!”
  2. Joskus taas häpeä saatetaan nähdä oikeutettuna rankaisuna. Jos ihminen on tehnyt toisen mielestä jotakin väärää, tuo väärin toimineen häpeä loukatulle jonkinlaisen tyydytyksen tunteen tai sovituksen.
  3. Molemmissa tapauksissa häpeä saatetaan myös liittää katumukseen eli ajatukseen siitä, että ihminen, jolle aikaansaadaan häpeä, käsittää toimineensa sääntöjä vastaan tai toista satuttavalla tavalla – ja muuttaa sen seurauksena toimintaansa.

 

Epäilen vahvasti, että häpeästä itsessään olisi meille kuitenkaan hyötyä. Sen sijaan häpeä aiheuttaa pelkoa ja etäännyttää meidät toistemme yhteydestä. Häpeään liittyy usein tunne, että on vähempiarvoinen tai vähemmän rakastettava. Häpeä ei toimi kasvatuskeinona, koska on eri asia ymmärtää toimineensa väärin ja käsittää tekonsa seuraukset, kun imeä itseensä häpeä ja tuntea olevansa huono. Syvä häpeä voi olla murskaava tunne, joka eristää häpeän kokijan muista ihmisistä ja estää vuorovaikutuksen toisten kanssa. Häpeä saattaa siis estää ihmistä toimimasta hänessä olevan potentiaalin mukaisesti itsensä ja muiden hyväksi. Jos tavoitteena on yksinomaan toisen ihmisen musertaminen ja rankaiseminen, niin siinä häpeä saattaa valitettavasti toimia toisinaan erinomaisesti. Häpeä ei kuitenkaan rohkaise positiivisella tavalla kokijaansa muuttamaan toimintaansa. Näin ollen väitän, että häpeän aiheuttaminen ei ole rakkaudellinen teko, vaikka olemmekin saattaneet ajatella siitä olevan kasvatuksellista tai muuta hyötyä.

 

Entäpä sitten hilpeyttä häpeästä?

Tekstin otsikkona on kuitenkin kysymys: ”Voiko häpeästä löytää hilpeyden aiheen?” Toisin sanoen, onko mitään näkökulmaa, josta käsin häpeä näyttäytyisi positiivisessa valossa. Häpeä liittyy syvästi ihmisenä olemiseen. Sitä mukaa, kun järkemme lapsena kehittyy, alamme ymmärtää ettemme ole omien henkilökohtaisten ideaaliemme mittaisia.

Mielestäni häpeän olemassaolo kertookin ihmisen kyvystä kurottaa kohti anteliaisuutta, kauneutta, rakkautta, armahtavaisuutta ja ylipäätään hyvyyttä. Häpeä syntyy riittämättömyydestä verrattuna niihin ideoihin, ideaaleihin ja arvoihin, joiden uskomme olevat tärkeitä. Osa näistä arvoista on lopulta täysin yhdentekeviä, kuten vaikkapa se, muistiko pukeutumiskoodin kekkereillä oikein, tai osasiko vuorosanat koulun joulunäytelmässä.

Toiset arvot ja ideaalit taas ovat mielestäni hyvän elämän ytimessä. Jos kykenisimme esimerkiksi ulottamaan oman toimintamme ja jopa sisäisen todellisuutemme syvään rakkauteen ja armahtavaisuuteen, ei muiden ihmisten tarvitsisi kokea seurassamme häpeää. Osaisimme tuolloin kohdata muut arvostavasti ja olla lisäksi lempeitä itsellemme, niin että emme syyttäisi itseämme puutteistamme. Tällöin voisimme vapauttaa muut ja vapautua myös omasta häpeästämme.

Mielestäni on varsin hilpeää, että kykenemme ihmisinä suuntaamaan mielemme arvoihin, joita kohti saamme ja voimme kasvaa. Kääntöpuolena on keskeneräisyys ja kokemus häpeästä. Maalauksen esittämä kultakala ja monet muut vähemmän kehittyneet lajit säästyvät Maailmassa häpeältä, mutta ne eivät myöskään voi nauttia sisäisestä kosketuksesta kaikista kirkkaimman valon kanssa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s