Filosofiaa lapsille – mistä on kyse?

Filosofiaa lapsille on menetelmä, jolla voidaan harjoittaa ryhmässä toimimista, muiden kuulemista ja kunnioittamista, omien ajatusten ilmaisua sekä kehittää lasten valmiuksia ratkaista ongelmia. Kyseessä on pääsääntöisesti sosiaalinen tilanne, joka perustuu koko ryhmän väliselle dialogille, jossa jokainen saa kuitenkin itse määritellä, kuinka paljon haluaa kulloinkin osallistua ajatustensa jakamiseen.

Ajatusrinki-filosofiaa-lapsilleFilosofointi kannustaa uteliaisuuteen, omien näkemysten muotoilemiseen ja niiden perustelemiseen, mutta myös kyseenalaistamiseen. Tavoitteena on rohkaista lapsia tarkastelemaan asioita useista eri näkökulmista ja eri henkilöiden asemaan eläytyen.

Maailmalla filosofiaa harjoitetaan monissa kouluissa päiväkoti-ikäisistä ylöspäin. Aivan pienten lasten kanssa leikitään erilaisia leikkejä ja voidaan vaikkapa pohtia, mikä eläin haluaisi olla. Kun oma eläin on valittu, pyritään perustelemaan muille, miksi juuri kyseinen eläin tuntuu mukavalta. Isompien lasten kanssa käsitellään usein kysymyksiä, joita lapset itse kokevat merkityksellisiksi. Alakouluikäisten lasten esittämiä kysymyksiä keskustelunaiheiksi ovat olleet mm.

Onko erilaisuus normaalia?
Tarvitaanko rohkeutta, jotta voisi olla onnellinen?
Millaista elämä olisi ilman pelkoa?
Jos elämä olisi palapeli, tulisiko se saada valmiiksi?

Lasten kanssa filosofointia vetää ohjaaja, jonka tehtävänä on lähinnä kannustaa lapsia ilmaisemaan itseään, osoittaa, että heidän ajatuksillaan on merkitystä ja pyrkiä parhaansa mukaan huolehtimaan siitä, että lapsilla olisi mahdollisuus kokea turvaa ja kunnioitusta ryhmätilanteessa. Ohjaaja voi pyrkiä lisäksi tuomaan keskusteluun lisäajatuksia, joita lapset voivat tutkia ja kehittää edelleen.

Filosofiaa lapsille -menetelmässä keskustelujen aihioina saatetaan käyttää menetelmää varta vasten tuotettua lastenkirjallisuutta tai vaihtoehtoisesti ohjaaja voi tuoda alustukseksi esimerkiksi jonkin videon, kuvan tai lehtileikkeen. Monet ohjaajat maailmalla käyttävät alustuksinaan taidetta.

Myös Ajatusringin taidelähtöinen filosofointi perustuu taiteesta ammentavaan tulkintaan ja esitetystä teoksesta syntyneiden ajatusten sekä tunteiden muokkaamiseen kysymyksen muotoon. Keskustelun lähtökohtana voi olla esimerkiksi runo, maalaus tai musiikkikappale. Syntyvän keskustelun ei kuitenkaan sinällään tarvitse kytkeytyä esitettyyn teokseen. Osallistujat muodostavat ensin useita vaihtoehtoisia kysymyksiä, joista he äänestävät mieluisimman tapaamiskerran aiheeksi.

On olemassa näyttöä siitä, että monissa tapauksissa lasten kanssa filosofointi parantaa lasten ongelmanratkaisukykyjä, edistää heidän oppimistaan ja vahvistaa sosiaalisia taitoja, kuten tunteiden hallintaa.*

UNESCOn tuottama laaja raportti vuodelta 2007 tiivistää lasten filosofisen ajattelun ja keskustelun annin seuraaviin hyötyihin:

  • Itsenäinen ajattelu:
    Lapsille suunnatun filosofian päätavoitteena on kehittää lasten ja nuorten kykyä käyttää järkeään, ajatella kriittisesti ja itsenäisesti.
  • Kasvattaminen ajattelevaksi kansalaiseksi:
    Sekä tutkiva oppimisyhteisö että filosofiset keskustelut ovat debatin harjoittamisen muotoja. Koska demokratiaa ei ole olemassa ilman debattia, keskustelutaitojen oppiminen koulussa tukee demokraattiseen kansalaisuuteen kasvamista. Itsenäisen ajattelun harjoittelu koulussa harjaannuttaa vapaata ajattelua ja terävää arvostelukykyä, jotka ovat korvaamattomia taitoja demokratian kansalaisille.
  • Lasten henkilökohtaisen kehityksen auttaminen:
    Itsereflektiivisen ja loogisen ajattelun oppiminen on tärkeä osa lapsen ja nuoren henkilökohtaista kehitystä.
  • Kieli-, puhe- ja keskustelutaitojen parantaminen:
    ”Puhumalla ajatteleminen” kehittää lasten kielellisiä taitoja eritoten ryhmäkeskusteluissa, sillä sosiaalisessa ja älyllisessä vuorovaikutuksessa he oppivat muotoilemaan ajatuksensa sanallisesti toisille ilmaistaviksi. (Tomperi & Juuso 2008)

*Lähde:
www.p4c.com/benefits-p4c

S. Trickey & K. J. Topping (2004) ‘Philosophy for Children’: A Systematic review. Research Papers in Education 19, 3, 363-378.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s