Miksi ihmeessä pohtia kysymyksiä, joihin ei ehkä koskaan saa vastauksia?

Filosofisiin kysymyksiä on esitetty jo vuosituhansia ja aina vain samat teemat toistuvat. Mitä järkeä on käyttää aikaansa niiden äärellä?
Kysymys on hyvä ja oleellinen ainakin jos katsoo, että jokaisen on käytettävä aikansa järkevästi tai tehokkaasti. Filosofoinnista nauttiva voi vastata sanomalla, että pohdiskelu tuottaa jollakin tavalla tyydytystä.

Ajatusrinki-blogi-filosofia-gorilla

Ihminen on ajatteleva olento ja näin ollen filosofointi on asia, joka liittyy perimmäisellä tavalla ihmisyyteen. Monien mielestä nimenomaan järki, johon kuuluu esimerkiksi kyky muodostaa eettisiä arvoja, erottaa ihmisen biologiselta rakenteeltaan ihmistä muistuttavista olennoista.

Kuvan gorillasta emme välttämättä ole yksimielisiä, mutta sen tiedämme ainakin varmasti, että me ihmiset filosofoimme jo lapsina miettiessämme vaikkapa, mikä on reilua: miten karkit tulisi jakaa ja miksi. Onko jokin asia enemmän oikein kuin jokin toinen, ja jos on, niin miksi? Mitä tarkoittaa, että joku rakastaa minua? Mitä se rakkaus oikeastaan on? Filosofointi on lopulta aika arkista, sillä teemme sitä huomaamattamme monissa erilaisissa elämäntilanteissa. Filosofiaa voi harrastaa myös yhdessä toisten kanssa, jolloin sille varataan muusta tekemisestä rauhoitettua aikaa.

Voimme kasvattaa ymmärrystä

Filosofia-sana juontaa juurensa kreikan sanoista filia ja sofia. Filia tarkoittaa ystävyyttä tai rakastamista ja sofia viisautta. Filosofia tarkoittaa siis viisauden rakastamista. Mielestäni oleellisimmillaan filosofoinnissa onkin kyse ymmärryksen etsimisestä. Ymmärrys on tärkeää monestakin syystä. Ensinnäkin ymmärtäminen auttaa meitä hyväksymään itsemme ja toiset ihmiset. Vaikeasti käsitettävän asian, ilmiön tai käytöksen ymmärtäminen vähentää usein sitä kohtaan tuntemaamme pelkoa, siinäkin tapauksessa, että itse ilmiötä emme voi nähdä rakentavana, hyvänä ja/tai toivottavana. Ihminen on pääsääntöisesti rationaalinen ja silloinkin, kun hän vaikuttaa toimivan epäjärkevästi, häntä ohjaa jokin päämäärä. Päämäärä voi olla tiedostettu tai tiedostamaton. Usein (ellei aina) ihminen pyrkii tavalla tai toisella onnellisuuteen tai tekemään oikein niiden uskomusjärjestelmien mukaisesti, jotka hän on kulttuurissaan ja elämänkokemustensa kautta omaksunut.

Kohtaamme itseämme ja toisemme

Oppimamme elämänkatsomus ja totuusväittämät vaikuttavat vahvasti siihen, miten suhtaudumme esimerkiksi ihmisarvoon, erilaisuuteen, ympäristöön, sukupuolisuuteen, omaisuuteen jne. Kaikki omaksumamme uskomukset ja näkemykset eivät auta meitä toimimaan maailmassa tavalla, joka tuottaisi meille itsellemme ja toisillemme hyvinvointia*. Omien näkökulmien rikastaminen filosofoinnilla voikin avata uusia ikkunoita mielemme maisemaan, niin että näemme enemmän ja avoimemmin.

Filosofoimalla toisten ihmisten kanssa ihmettelemme ja vaihdamme näkemyksiä ja kokemuksia maailmasta, ihmisen paikasta osana todellisuutta, todellisuudesta itsestään, ajasta/ikuisuudesta, ihmismielestä jne. Se, että ei ole vastaustensa kanssa ”valmis” ja ”varma” ei haittaa. Se yhdistää oikeastaan meitä kaikkia toisiimme. Filosofoidessaan saa olla avoimesti keskeneräinen ajattelija.

Toisaalta filosofisten kysymysten äärellä saa käyttää älyään ja iloita uusista oivalluksista. Väitän, että ajattelu kehittyy, vaikka emme tälläkään vuosisadalla tai -tuhannella ehkä löydä yksiselitteisiä vastauksia vaikkapa siihen, mitä vapaus on tai mitä on tietoisuus ja mitkä sen rajat ovat. Saati siihen, onko yksiselitteisiä vastauksia edes aina olemassa.

Vaikka jäisimme vaille vastausta, filosofoidessa muiden kanssa voimme kohdata toisen ihmisen ja oppia itsestämme. Lisäksi toisiltamme saamamme ajatussiemenet voivat auttaa meitä kasvattamaan mielemme puutarhasta entistä monimuotoisemman ja kauniimman.

*(Hyvinvointi, mitä se on ja onko se tärkeää? – olisi filosofisen keskustelun paikka).


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s