Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Paremmuuden portaikko

Lisätty 29.05.2017

Tähän aikaan vuodesta maa työntää esille upeita värejä ja muotoja. Kevät on ihanaa aikaa! Erilaisten puiden, kasvien ja kukkien keskellä on mahdotonta nimetä niiden joukosta yhtä ja parasta. Kasvit eivät moista arviota vaadikaan, toisin kuin me ihmiset, jotka asetamme asioita, esineitä ja olioita taitavasti paremmuusjärjestykseen. Sen lisäksi, että arvioimme asioita, esineitä ja muita ihmisiä, arvioimme itseämme. Vertailusta on sekä etua että haittaa. Jos alamme epäillä vertailun vuoksi omaa arvoamme ja rakastettavuuttamme, voi vertailun perusteiden pohtiminen ja pieni tarina Hanneksesta auttaa...

 

Ihmisen kyky käsitteellistää maailmaa sanojen avulla ja nimetä asioita mahdollistaa kommunikoinnin. Tiedämme, millaisesta kukasta on kyse, kun puhumme ruususta, orvokista, kielosta tai voikukasta. Taito jaotella asioita kategorioihin luo tilaisuuden myös vertailla eri lajien ja yksilöiden ominaisuuksia. Vertailu auttaa meitä tekemään valintoja, joiden uskomme olevan hyväksi itsellemme. Vertaillessamme asioita emme kuitenkaan aina kykene arvoimaan asioiden eri puolia. Vertaillessamme elollisia olentoja saatamme alkaa esineellistämään niitä. Ihmisiin kohdistuva vertailu synnyttää yleensä epävarmuutta.

 

Vertailun vaaranpaikat

Vertaillessamme alamme arvioida omaa sijoitustamme paremmuuden portaikossa ja pohtia, kuinka korkealla olemme suhteessa muihin. Kun alamme mitata itseämme ja toisia, alamme väheksyä ominaisuuksia, joita pidämme puutteina. Itseen tai toiseen ei voi olla tyytyväinen, koska aina voisi olla vielä parempi.

Joskus joku tietty ihminen tai muut ihmiset yleisesti voivat puolestaan näyttäytyä ylivertaisena itseen nähden. Alemmuudentunto voi lamauttaa ja aiheuttaa häpeää.

Vastaavasti ylemmyyttä tunteva ihminen saattaa kadottaa herkkyytensä huomioida muita ja olla näköalaton omien kehityskohteidensa suhteen.

 

Ihmisen mitta

Monet meistä pohtivat kysymyksiä kuten: kuinka hyvin olen menestynyt suhteessa muihin, kuinka kauniina tai komeina minua pidetään, kuinka terveeltä tai vahvalta kehoni näyttää, kuinka korkealla olen älyllisessä tai jossakin muussa hierarkiassa tai kuinka rakastettavana minua pidetään etenkin itselleni tärkeiden ihmisten taholta.

Mittaamisen lähtökohtana on ajatus siitä, että ihminen on mitattavissa. Ihmisen oppimia taitoja voimme toki mitatakin. On mahdollista todentaa vaikkapa, kuka jaksaa nostaa isoimman kiven tai suoriutuu nopeiten tietynlaisista aivotyöskentelyä vaativista tehtävistä. Ulkonäön mittaaminen on meille tuttua. On myös todistettu, että matemaattisen harmoniset piirteet viehättävät ihmisiä yleensä enemmän kuin matemaattisesti vähemmän harmoniset. Ihmiseen liittyviä kykyjä ja ominaisuuksia voi siis mitata.

Oleellista on kuitenkin mielestäni pysähtyä miettimään, mikä ihminen oikeastaan on. Onko ihmistä aidosti mahdollista mitata? Jos on, silloin nojaamme näkemykseen, jonka mukaan ihminen on ainakin jossain määrin sama asia kuin hänen taitonsa ja hänen kehonsa.

 

Tarina Hanneksesta

Kuvitellaan, että Hannes on viisikymppinen muurari. Eräänä päivänä Hannes on matkalla kotiin ruokakaupasta muovikassit käsissään heiluen. Hän on juuri laskeutumassa betoniportaita alas, kun katua pitkin ajaa ambulanssi. Hanneksen huomio herpaantuu kovan äänen vuoksi ja hän asettaa jalkansa epähuomiossa huonosti portaalle. Hannes kaatuu ja murtaa molemmat ranteensa. Seuraavan kolmen kuukauden aikana Hannesta ei voida enää pitää taitavana muurarina. Hän ei pysty alussa edes harjaamaan hampaitaan. Hanneksen muuraustaidot ovat nollassa, mutta Hannes itse lienee edelleen sama Hannes. Yhtä arvokas ihmisenä kuin ennenkin.

Taidot palaavat ennalleen kuntoutuksen jälkeen. Kolmenkymmenen vuoden kuluttua Hannes ei kuitenkaan enää muuraa mitään. Hanneksen ulkoinen charmikaan ei vetoa kanssaihmisiin yhtä paljon kuin aikaisemmin. Hanneksen mitattavat taidot ovat vähentyneet ja ”esteettinen arvokin” on heikentynyt. Jälleen kerran Hannes itse on yhä Hannes. Hanneksen arvo Hanneksena, persoonana, ei ole vähentynyt lainkaan. Näin siis siinä tapauksessa, että emme mittaa Hanneksen arvoa hänen taitojensa tai hänen kehollisen kauneutensa tuottamilla ansioilla.

 

Persoona ei taivu mitattavaksi

Jos Hannes tai kuka tahansa ihminen nähdään persoonana, häntä määrittävät pikemminkin hänen sisäinen ominaislaatunsa eikä ulkoinen kuori ja sen hetkinen osaamistaso, menestys tms. Kun ihminen on persoona, hänen asettamisensa paremmuusjärjestykseen käy mahdottomaksi. Jokainen persoona on elävä ja muuntuva ainutlaatuinen todellisuus.

Ainutlaatuisuutensa ansiosta jokainen persoona on vailla kategoriaa. Väitänkin, että vain samankaltaisia ja mitattavia ominaisuuksia voidaan asettaa aidosti vertailun kohteeksi. Persoona ei taivu mitattavaksi. Yksilöllinen persoona on elämän mysteeri, jossa muutos ja pysyvyys lomittautuvat toisiinsa. Kuin kevät, se kukkii kaikissa väreissä, jos sille annetaan ja luodaan mahdollisuuksia kasvaa ja olla oma itsensä.

TILAAMALLA UUTISKIRJEEN SAAT TIETOA TULEVISTA TAPAHTUMISTA

*:llä merkityt kentät ovat pakollisia.

Taiteelli