Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Filosofointiin liittyvää tutkimustietoa / lapset

Lisätty 19.04.2017

Tämän kevään aikana työstin kandidaatintutkielmani valmiiksi aiheesta P4C-filosofointimenetelmän hyödyllisyys senioreille tärkeiden filosofisten ja teologisten kysymysten käsittelyssä. Vertailin haastattelemieni senioreiden raportoimia kokemuksia tutkimuksiin, joissa on osoitettu ohjatun filosofoinnin hyödyllisyys lapsille. Tässä blogitekstissä luon katsauksen tuoreisiin tuloksiin filosofoinnin hyödyistä lapsille.

Filosofiaa lapsille -menetelmässä tavoitteena on tukea lapsia muodostamaan yhteisö, jossa yksilöt tutkailevat filosofisia kysymyksiä ja arvioivat ajatustensa perusteita yhdessä.*1 Tutkailu toteutetaan esimerkiksi yhden oppitunnin aikana. P4C-keskustelu käydään ringissä istuen ohjaajan tai opettajan tuoman virikkeen pohjalta, joka voi olla esimerkiksi tarina, video tai taideteos. Virikkeestä keskustellaan ensin yhteisesti ja sen jälkeen muodostetaan kysymyksiä, joista yksi äänestetään tutkailukerran aiheeksi. Esimerkki lasten tuottamasta filosofisesta kysymyksestä voisi olla: ”Mitä on ystävällisyys?” Ennen varsinaista keskustelua ohjaaja johdattelee lapset filosofointiin tutkailua tukevan leikin kautta.*2

Sokraattisiin traditioihin lukeutuvien keskustelumenetelmien, kuten P4C:n ja P4wC:n eduiksi on lukuisissa tutkimuksissa todettu osallistujien älykkyyden ja eettisten valmiuksien kasvu.*3 Tämän on arvioitu johtavan yhä demokraattisempaan yhteiskuntaan, jossa yksilöt ovat kykeneviä ratkomaan käytännön elämässä vastaan tulevia erilaisia tilanteita ja keskenään ristiriidassa olevia arvoja.*4 Muun muassa Ruotsissa 5–­­16 -vuotiaille kolmen vuoden aikana tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lapset ja nuoret, jotka harjaantuivat filosofisiin keskusteluihin kehittyivät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa: he kykenivät rakentamaan omia ajatuksiaan muiden osallistujien näkemysten pohjalle, mutta myös arvioimaan esitettyjä argumentteja kriittisesti. Paitsi kyky käsitellä verbaalista informaatiota, myös kyvykkyys ilmaista itseä ei-kielellisesti sekä tulkita ei-verbaalisia viestejä, kuten kehollisia liikkeitä ja katseita vahvistui.*5

Durhamin yliopiston arvioimassa Englannissa toteutetussa projektissa tutkittiin P4C-menetelmän vaikutusta lasten oppimiseen 48 koulussa eri puolilla maata. Projektissa 4. ja 5. luokalla olevat lapset filosofoivat noin kerran viikossa vuoden ajan. Tutkimuksen mukaan osallistujien matemaattiset ja kielelliset taidot edistyivät verrokkiryhmää nopeammin. Kognitiivisten taitojen lisäksi opettajilta ja oppilailta saatu palaute vahvisti uskomusta, että menetelmästä oli hyötyä myös non-kognitiivisten taitojen kehitykselle. Kerätyn palautteen mukaan oppilaiden itsevarmuus puhetilanteissa ja kyky kuunnella muita vahvistuivat. Joidenkin opettajien mukaan menetelmän käyttö oli lisännyt yleisesti sitoutuneisuutta opetustilanteissa. P4C:n arvioitiin lisäksi edistäneen oppilaiden esittämien kysymysten määrän kasvua kaikilla oppitunneilla.*6 Palautteen perusteella P4C-toiminta paransi sekä oppilaiden keskinäisiä että opettajien ja oppilaiden välisiä suhteita. Oppilaat itse arvioivat keskinäisten väliensä parantuneen, sillä he oppivat tuntemaan toisiaan entistä paremmin.*7

Tuoreessa erityisesti non-kognitiivisten taitojen kehitystä tarkastelleessa englantilaisessa seurantatutkimuksessa vahvistettiin, että P4C kehittää sosiaalisia- ja kommunikaatiotaitoja, kuten empaattisuutta, ryhmätyötaitoja ja resilienssiä. Lapset raportoivat yleisesti pitävänsä työtavasta. Eniten menetelmästä hyötyivät lapset, jotka tulivat haastavista taustoista.*8 Kyseisissä englantilaisissa tutkimuksissa kognitiivisten taitojen kehitys oli kuitenkin vertaisryhmään verrattuna huomattavampaa kuin non-kognitiivisten taitojen kehitys.

 

Lähteet:

*1 Pihlgren 2008, 85.
*2 Gorard, Siddiqui & See 2017, 5.
*3 Pihlgren 2008, 92, 231.
*4 Pihlgren 2008, 231.
*5 Pihlgren 2008, 234.
*6 Gorard, Siddiqui & See 2015, 3
4, 32.
*7 Gorard, Siddiqui & See 2015, 27,
29.
*8 Gorard, Siddiqui & See 2017, 6.

 

Gorard, Stephen & Siddiqui, Nadia & See Beng, Huat 2015  
Philosophy for Children. Evaluation report and Executive summary July 2015. – Education Endowment Foundation. https://educationendowmentfoundation.org.uk/our-work/projects/philosophy-for-children

Gorard, Stephen & Siddiqui, Nadia & See Beng, Huat 2017    
Non-cognitive impacts of Philosophy for Children. – Nuffield Foundation.
http://www.nuffieldfoundation.org/non-cognitive-impacts-philosophy-children

Pihlgren, Ann S. 2008
Socrates in the Classroom. Rationales and Effects of Philosophizing with Children. Stockhol
m: Stockholm University. https://www.paideia.org/wp-content/uploads/2011/04/Ann-Pihlgren-Dissertation.pdf

 

 

TILAAMALLA UUTISKIRJEEN SAAT TIETOA TULEVISTA TAPAHTUMISTA

*:llä merkityt kentät ovat pakollisia.

Taiteelli